Etusivu » Vieraskynä » Kirjoitus

Kepu ansaitsisi valtion tiedonjulkistamispalkinnon

tiistaina 12.10.2010 - Markku Hurmeranta

Keskustapuolueelle pitäisi myöntää tämän vuoden valtion tiedonjulkistamispalkinto. Ei tosin siitä syystä, mistä palkinto yleensä myönnetään, vaan siksi, että puolue on vaalirahoitussekoilullaan välillisesti edistänyt avoimuutta enemmän kuin mihin vapaa lehdistö on vuosiin itse pystynyt.


© AP24.fi/Markku Hurmeranta

Tai vielä oikeudenmukaisempaa olisi, jos palkinto jaettaisiin keskustan ja kokoomuksen kesken, sillä onhan kokoomuksestakin sentään lahjusepäilyjen vuoksi rikostutkinnassa yksi eroamaan joutunut ministeri ja pari kansanedustajaa.

Demarit eivät ikävä kyllä vielä palkinnonsaajien joukkoon yllä, sillä Urheiluopistosäätiön vastoin sääntöjään jakamista poliittista tukiaisista ei ole vielä virallisesti aloitettu edes poliisitutkintaa. Pelkällä Patentti- ja rekisterihallituksen antamalla huomautuksella ei näissä kisoissa pärjätä.

Vaalirahoitukseen liittyneen suhmuroinnin ansiosta Suomen kansa on oppinut kokonaan uuden sanan. Se on jääviys, jonka jokainen itseään kunnioittava moralisti kirjoittaa nykyään varmuuden vuoksi isolla alkukirjaimella.

Perustuslakivaliokuntakin yrittää parhaillaan ratkaista tähän uusiosanaan liittyvää visaista kieliopillista ongelmaa. Sen on nimittäin päätettävä, taipuuko adjektiivi jäävi eri vertailumuodoissaan säännön ”jäävi – jäävempi – Vanhanen” mukaan vai tuleeko noudattaa taivutusta ”jäävi - jäävempi – Lehtomäki”. Kas siinä pulma.

No rehellisyyden nimissä on todettava, että ympäristöministeri Paula Lehtomäen jääviys ei ole suinkaan millään tavalla perustusvaliokunnan tutkittavana. Siellä käsitellään vain ex-pääministeri Matti Vanhasen toimia niiltä osin, oliko hän pääministerinä jäävi päättäessään Nuorisosäätiölle myönnetyistä Raha-automaattiyhdistyksen tuista, kun hän toisaalta itse oli saanut samaiselta säätiöltä sen jakamaa vaalirahoitusta. Nuorisosäätiön jakama vaaliraha oli sinällään samalla tavalla sen omien sääntöjen vastaista kuin demaritaustaisen Urheiluopistosäätiönkin jakamat poliittiset almut.

Viimeisin jääviyskohu nousi Lehtomäen perheen Talvivaaran kaivosyhtiön osakeomistuksista. Siinä on tosin haukuttu väärää puuta, mutta oikeaa asiaa.

Laki ei nimittäin vaadi, että ministereiden pitäisi ilmoittaa myös perheenjäsentensä omistukselliset sidonnaisuudet. Tässä suhteessa Lehtomäki toimi siis avoimemmin kuin mitä laki edellyttää.

Lain edessä ministerit ovat siis täysin eri asemassa kuin esimerkiksi pörssiyhtiöiden sisäpiiriläiset, jotka joutuvat ilmoittamaan myös perheenjäsentensä sidonnaisuudet. Sama käytäntö tulisi ulottaa myös ministereihin. Sen on Talvivaaran tapaus osoittanut.

Talvivaaran tapaus myös osoittaa, että virkamiehiä koskevia sisäpiiriläisyyskäytäntöjä olisi syytä tarkentaa. Nyt on enemmän kuin epäselvää, ketkä virkamiehistä oli kirjattu Talvivaaran sisäpiirirekisteriin vai oliko kukaan.

Täysiä tyylipisteitä ei Lehtomäkikään toiminastaan saa, sillä hän ilmoitti perheensä osakeomistukset vasta puoli vuotta niiden hankkimisen jälkeen. Ilmaan jää kysymys, miksi vasta nyt?

Ei tarvitse olla kummoinen povari, jos ennustaa, että julkisuudessa tulee jatkumaan myös arvuuttelu nykyisen pääministeri Mari Kiviniemenkin vaalirahoituksesta. Spekulaatio jatkuu tasan niin kauan, kunnes Kiviniemi tulee ulos kassakaapista.

Kekkosen puolueen perillisten tulisi muistaa oppi-isänsä ohje, että niin on, miltä näyttää.

© AP24.fi/Markku Hurmeranta

Markku Hurmeranta

Edellinen uutinen Seuraava uutinen
 

Ota kantaa! Lähetä oma kommenttisi!

Otsikko:
Kommentti:
 

Kepulle palkinto ja medialle taitoa edistää hyvää journalismia

Keskustapuolueen Timo Kalli puolueensa kanssa palkinnon tosiaan ansaitsisi, koska toivat vaalirahoituksen epäkohdan julkisuuteen.
On tosiaan ollut hämmästyttävää, että julkisuus on kohdellut lähes silkkihansikkain Kokomusta vaalirahasotkuissa. Vaikuttaa siltä media pyrkii ohjaamaan tulevaa vaalitulosta.
Demareiden kytkennät ammattiliittoihin ovat samaa sarjaa vaalirahoitusasioiden kanssa, mutta saaneet vain vähän palstamillimetrejä.
Tällä hetkellä vaikuttaa jopa siltä, että media pyrkisi kasvattamaan perussuomalaisten suosiota omilla välineillään.
Vaikea tietää, mihin pitäisi enää uskoa ja luottaa. Toivotaan, että puoluetonta journalismia on kuitenkin Suomessa vielä olemassa. Ja, että tutkitaan tasapuolisesti kaikkien puolueiden taustoja, asioita ja ehdokkaita samalla sihdillä.

perjantaina 18.02.2011

Lisää vieraskynä kirjoituksia