Etusivu » Vieraskynä » Paavo Vasala » Kirjoitus

Sanomalehtien ketjuuntuminen ehkäistävä

perjantaina 28.01.2011 - Media - Paavo Vasala

Miksi kilpailuvirasto sallii sanomalehtien ketjuuntumisen? Virasto on kyllä todennut tapahtumisen, mutta ei ole puuttunut tähän suomalaista sananvapautta rajusti leikkaavaan kehityskulkuun. Aihetta olisi ennen kuin on myöhäistä.


Vuoden vaihteessa ketjuuntumista arvosteli kolumnissaan professori Erkki Laatikainen, joka on entinen pitkäaikainen Keskisuomalaisen päätoimittaja. Hän puhuu kokemuksesta. Keskisuomalainen on haalinut omistukseensa myös Savon Sanomat ja Iisalmen Sanomat.  Yhtiö on ostellut myös 16 paikallislehteä ja sillä on hallussaan lisäksi viisi kaupunkilehteä.

Myös Alma Media on hankkinut ketjuunsa melkoisen nipun maakunta- ja paikallislehtiä. Lehtikeskittymä on myös Ilkka-yhtymällä, Eero Lehden omistamalla Suomen Lehtiyhtymällä ja tietenkin Sanoma-konsernilla, jolle maakuntien lehtiseikkalusta on tullut myös takapakkia.

Etelä-Suomen Sanomillakin on paikallislehtiä sekä oululaisella Kalevalla ja Turun Sanomilla, vaikka nämä ovatkin maakuntalehtinä vielä itsenäisiä ja muiden isojen ketjujen ulkopuolella, onneksi.

Lehti-yhtiöiden liiketoiminnan kannalta ketjuuntuminen tuo voittoa omistajilleen, mutta sananvapauden ja paikallisen liiketoiminnan kannalta ketjubisnes on vahingollista. Sisältöä pyritään tuottamaan yhteisvoimin niin paljon kuin mahdollista, samoin mainosmyyntiä koetetaan puristaa kannattavammaksi rajoittamalla tervettä kilpailua. Esimerkkinä tästä on Kärkimedia, joka on ollutkin kilpailuviraston hampaissa takavuosina.

Sanomalehdistö ketjuuntuu Laatikaisen mielestä noin viidelle omistajalle. Sen sisältö on runsas, mutta kuinka se ruokkii vaihtoehtoista keskustelua, vahtii demokratiaa? ”Vaarana piilee kuoroistuminen, Suomen umpioituminen henkisesti tylsäksi tasavallaksi. Toisaalta ketjutus avartaa netin, muun sähköisen viestinnän ja teknologian uhasta mahdollisuudeksi”, Laatikainen kirjoittaa.

Laatikaisen mukaan ykkössanomalehdet ovat olleet rahantekokoneita. Onnen jatkumo on epävarmaa. Laatikaisen mukaan seuraavien 10-15 vuoden aikana seitsenpäiväisten sanomalehtien määrä putoaa Suomessa nykyisestä 30:sta enintään 10:een. Tämä tarkoittaisi nykyisten sanomalehtien yhdistymistä maakuntarajat ylittäviksi.

On sääli, että perinteinen sanomalehtien julkaiseminen on alistettu vain rahantekoa varten.  Yhteiskunnan tulisi estää sanoma- ja paikallislehtien ketjuuntuminen ja samalla ehkäistä sananvapauden kaventuminen. Me tarvitsemme moniarvoisen ja monipuolisen lehdistökentän, koska demokratia ei voi toimia ellei meillä pääse eri mielipiteet kuuluviin.

Laatikaista on syytä uskoa, koska hän tietää, mistä kirjoittaa.

 

Paavo Vasala

Edellinen uutinen Seuraava uutinen
 

Ota kantaa! Lähetä oma kommenttisi!

Otsikko:
Kommentti:
 

Onkos ESS itsenäinen?

Kirjoittaja on puuttunut tosi merkittävään asiaan arvostellessaan median keskittymistä.
Tekstistä jäi kaivelemaan mielikuva Etelä-Suomen Sanomien itsenäisyydestä ja omistuksesta, eikös Sanoma-konserni omista jo siitäkin hyväisen siivun ja sitä kautta myös Esan omistamista muista lehdistä.

perjantaina 28.01.2011

Keskittynyt 7-8 isolle konsernille...???

Eikös tuo isojen konsernien (7-8 kpl) luetteleminen osoita juuri päinvastoin, etteivät sanomalehdet ole keskittyneitä. Jos Sanomat ja Alma ostaisivat loput voitaisiin puhua keskittymisestä.

Sitäpaitsi mediamarkkinoita on syytä katsoa kokonaisuutena mukaanlukien tv, radio, netti, aikakausilehdet jne...

perjantaina 28.01.2011

Euroshopper- Pirkka-tuotteita

Vuosien tulosvastuullinen kokemus konsernilehdistä todistaa, että niitä julkaisevien yhtiöiden tavoitteena on ensisijaisesti voiton tuottaminen omistajille, joita ovat nykyisin pääasiassa toiset lehtiyhtiöt. Lehtien sisältö tukee tätä päämäärää, mistä osoituksena on maakuntalehtien yhä suurempi keskittyminen viihteeseen. Alueitaan ne puolustavat lähinnä liiketaloudellisesta näkökulmasta ja unohtavat ihmisten huolet. Kritiikittä toimitukset iskevät aina saman haaskan kimppuun, joka tällä hetkellä on keskustapuolue ja sen muutama poliitikko. Asenteellisuus paistaa muun muassa siinä, että vihreiden täysin ristiriitaiset päätökset ja toiminta ovat jääneet arvostelun ulkopuolelle. Trendikästä ja oikein on puolustaa myös homojen ja lesbojen oikeuksia, mutta perheistä ei niinkään ole väliä ja vähiten aidosti uskovaisten vakaumuksesta. Kannattava liiketoiminta on tietysti kunnon journalismin tekemisessäkin a ja o, mutta lehdellä se ei silti saisi olla ainut ja keskeinen missio. Maakuntalehdistä on jo kadonnut alueellinen persoonallisuus (Ilkkaa lukuunottamatta). Muut ovat toistensa kopioita, kuten konsernien omistamat paikallislehdetkin, joiden sentään pitäisi olla paikkakuntansa näköisiä niin sisällöllisesti kuin ulkonäöltäänkin. Ei siis ihme, että lehdet menettävät lukijoitaan. Lehdet eivät voi olla Euroshopper- tai Pirkka-tuotteita.

maanantaina 31.01.2011

Laatikainen on oikeassa

Kun sanomalehden toiminta altistetaan rahantekokoneeksi sisältö kärsii. Kun koko suunnittelu perustuu voiton maksimointiin paikallisuus ja sisältö jää kakkoseksi. Paikallislehdetkin, joiden sentään pitäisi olla paikkakuntansa näköisiä niin sisällöllisesti kuin ulkonäöltäänkin toistavat samaa virttä kaikki. Ja säälittävää on tuo samojen julkkisten perässä juokseminen ja samojen negatiivisten asioiden perässä juokseminen. Kukaan ei uskalla olla erilainen ja tarkastella oikeasti journalistisesti asioita. Tämä jos mikä, tappaa lopulta sanomalehdet tästä valtakunnasta.

maanantaina 07.02.2011

Liiallinen keskittyminen on vaarallista

Täysin riippumatta siitä mikä ja kenelle keskittyy liiaksi se on estettävä. Sanomalehtien liika ketjuuntuminen samoille omistajille on ehdottomasti ehkäistävä sananvapauden takaamiseksi.

perjantaina 25.02.2011

Omako vika?

Hieman ihmettelen Laatikaisen esiin tuloa. Käsittääkseni hän oli juuri se joka aloitti voimakkaasti esimerkiksi maakuntalehtien sisällön yhtenäistämisen ja markkinoinnin ja toimituksen tiiviin yhteistyön.

maanantaina 28.03.2011

Vieraskynä: Paavo Vasala

1 2 3 4 5 6