• Keskustele  
• Kerro kaverille
• Tilaa uutiskirje
• Julkaise Facebookissa
• Julkaise Twitterissä
• Julkaise muualla

Vuoden vaihteessa ketjuuntumista arvosteli kolumnissaan professori Erkki Laatikainen, joka on entinen pitkäaikainen Keskisuomalaisen päätoimittaja. Hän puhuu kokemuksesta. Keskisuomalainen on haalinut omistukseensa myös Savon Sanomat ja Iisalmen Sanomat.  Yhtiö on ostellut myös 16 paikallislehteä ja sillä on hallussaan lisäksi viisi kaupunkilehteä.

Myös Alma Media on hankkinut ketjuunsa melkoisen nipun maakunta- ja paikallislehtiä. Lehtikeskittymä on myös Ilkka-yhtymällä, Eero Lehden omistamalla Suomen Lehtiyhtymällä ja tietenkin Sanoma-konsernilla, jolle maakuntien lehtiseikkalusta on tullut myös takapakkia.

Etelä-Suomen Sanomillakin on paikallislehtiä sekä oululaisella Kalevalla ja Turun Sanomilla, vaikka nämä ovatkin maakuntalehtinä vielä itsenäisiä ja muiden isojen ketjujen ulkopuolella, onneksi.

Lehti-yhtiöiden liiketoiminnan kannalta ketjuuntuminen tuo voittoa omistajilleen, mutta sananvapauden ja paikallisen liiketoiminnan kannalta ketjubisnes on vahingollista. Sisältöä pyritään tuottamaan yhteisvoimin niin paljon kuin mahdollista, samoin mainosmyyntiä koetetaan puristaa kannattavammaksi rajoittamalla tervettä kilpailua. Esimerkkinä tästä on Kärkimedia, joka on ollutkin kilpailuviraston hampaissa takavuosina.

Sanomalehdistö ketjuuntuu Laatikaisen mielestä noin viidelle omistajalle. Sen sisältö on runsas, mutta kuinka se ruokkii vaihtoehtoista keskustelua, vahtii demokratiaa? ”Vaarana piilee kuoroistuminen, Suomen umpioituminen henkisesti tylsäksi tasavallaksi. Toisaalta ketjutus avartaa netin, muun sähköisen viestinnän ja teknologian uhasta mahdollisuudeksi”, Laatikainen kirjoittaa.

Laatikaisen mukaan ykkössanomalehdet ovat olleet rahantekokoneita. Onnen jatkumo on epävarmaa. Laatikaisen mukaan seuraavien 10-15 vuoden aikana seitsenpäiväisten sanomalehtien määrä putoaa Suomessa nykyisestä 30:sta enintään 10:een. Tämä tarkoittaisi nykyisten sanomalehtien yhdistymistä maakuntarajat ylittäviksi.

On sääli, että perinteinen sanomalehtien julkaiseminen on alistettu vain rahantekoa varten.  Yhteiskunnan tulisi estää sanoma- ja paikallislehtien ketjuuntuminen ja samalla ehkäistä sananvapauden kaventuminen. Me tarvitsemme moniarvoisen ja monipuolisen lehdistökentän, koska demokratia ei voi toimia ellei meillä pääse eri mielipiteet kuuluviin.

Laatikaista on syytä uskoa, koska hän tietää, mistä kirjoittaa.