McDavid polvituet kompressio

Toimittajakysely lehdistötiedotteiden käytöstä

maanantaina 15.05.2017 - Toimitus

Etusivu » Pääkirjoitukset » Pääkirjoitus

Media käy taistoon mainosblokkausta vastaan

sunnuntaina 11.10.2015 - Media - Paavo Vasala

Median tulevaisuus puhuttaa joka päivä alan ammattilaisia. Se koskettaa myös koko yhteiskuntaa, koska media on olennainen osa politiikkaa, kansantaloutta ja yritystaloutta. Nyt keskustellaan mainosten estosta ja sponsoroidusta sisällöstä.


 
 

Maailman kustantajien liitto (Wan-Ifra) on herättänyt keskustelun, miten torjutaan kulovalkean tavoin leviävä ilmiö nimeltään adblocking eli mainosten esto-ohjelmat selaimissa ja mobiiliapplikaatioissa. Mainosten esto on kuin pahanlaatuinen syöpä, joka tappaa mainoksista elävän digitaalisen median vääjäämättä jossain vaiheessa.

Oxfordin yliopiston Reuters-institute on tutkinut, että maailmassa on jo 200 miljoonaa mainosten eston käyttäjää. Niiden aiheuttama tulonmenetys kustantajille on tänä vuonna jopa 21,8 miljardia dollaria. Kituva online-media on saanut lisää vaikeuskerrointa, jota kehittävät tekniikan talot kuten Apple. Se on avannut uuteen iOS9 Safarin mobiili-käyttöjärjestelmään sisäänrakennetun mainosten eston. Tällä tavoin Apple kampeaa kilpailijaansa Googlea, joka tänä vuonna menettää kuusi miljardia dollaria mainosblokkauksista.

Mainosblokkaus on portivartijan asemaan asettuneille tekniikan taloille business. Kuluttajia höynäytetään luulemaan, että on olemassa mainosvapaita medioita.

Instituutin selvityksen mukaan nuoremmat ihmiset hyväksyvät mainokset onneksi paremmin kuin vanhemmat. USA:ssa oli havaittu, että demokraattisissa osavaltioissa blokataan enemmän kuin republikaanisissa. Euroopassa taas Ranska, Puola ja Kreikka ovat innokkaimpia blokkaajia. Onkohan niin, että ne jotka ovat kallellaan vasemmalle ja suhtautuvat kielteisesti markkinatalouteen, blokkaavat mainokset herkimmin?

Mainosblokkauksesta kirjoitti nasevan kolumnin Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Mikael Pentikäinen. Hän arvioi, että mainosten esto on tuhoisaa medialle.

Pentikäisen mielestä eräs keino vastustaa blokkausta on tarjota laadukasta sisältöä, josta kuluttaja maksaa. Samoin tärkeää on, että medialla on tarkoitus. Maaseudun Tulevaisuudella on selkeä tarkoitus. Se puolustaa maaseutua ja maataloutta. Näin konkreettinen tarkoitus pitää lukijat motivoituneina ja maksuhaluisina. Mutta mikä tarkoitus enää on yleisellä uutislehdellä kuten Helsingin Sanomilla tai Aamulehdellä? Kaikki uutiset, joita ne julkaisevat lehdessään, ovat vanhoja jo ilmestyessään, samoin verkkosivuillakin julkaistavat ovat jo ehtineet toisaalla ilmestyä, ainakin Ylen sivuilla.

Hyvän lääkkeen uutismedian kriisin tarjosi Oxfordin yliopiston Reuters-insituutin professori Robert G. Picard. Hän puhui Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen 90-vuotisjuhlassa 2. lokakuuta.

Hänen sanomansa oli, että nykyisin toimittaja myöhästyy väkisinkin uutisen julkistamisesta, koska uutinen on tullut julki jossain muualla verkossa. Toimittajan pitää sen vuoksi tarjota yleisölleen jotain parempaa. Toimittajalta edellytetään kykyä analysoida, syventää ja jäsentää pirstaleisia uutisia johonkin mielekkääseen yhteyteen. Toimittajan tehtävänä on päätellä, mistä jossain tapahtumassa tai asiassa on lopulta kyse. Mediassa työskentelevän toimittajan taidot ovat jatkossa ihan muuta kuin tähän saakka. Väitän, että ammatillisesti tämä on valtavan kova haaste. Ihan jokaisesta kolaritoimittajasta ei ole laadukkaan digitaalisen median vaatimalle tasolle.

Media voi selvitä mainosten estoista ja kriisistään, jos se tuottaa laadukasta sisältöä ja selittää ympäröivää maailmaa, eikä vain kerää klikkejä. Myös sponsoroitu sisältö  (native ads) tekee uutta tuloaan. Sen kuluttajat ovat hyväksymässä, jos saavat luettavakseen ja katsottavakseen muutoin laatusisältöä.

Paavo Vasala

Paavo Vasala

Yhteiskuntatieteiden maisteri, (tiedotusoppi) Tampereen Yliopisto. Työskennellyt toimittajana sanomalehti Kalevassa kunnes perusti viestintätoimiston 1984. Perustanut 1997 tiedotepalvelu Pressi.comin, jonka STT osti 2004. Perustaja ja osakas sekä hallituksen puheenjohtaja Koodiviidakko Oy:ssä vuodesta 2005. Liiketoimintana digitaaliset markkinoinnin ja viestinnän pilvipalvelut, Viidakko-tuotteet, verkkomedian uutisseuranta Webnewsmonitor.com, Somemonitor.com sekä tiedotepalvelu ePressi.com. Wasala Oy:n kautta toimina viestinnän konsultointi ja yrityskehittäminen, rahoitus. Megalon Finland Oy:n hallituksen puheenjohtaja, verkkokauppa.

Edellinen uutinen Seuraava uutinen
 

Ota kantaa! Lähetä oma kommenttisi!

Nimimerkki:
Otsikko:
Kommentti:
 

Todellinen syy adblock virtaan?

Olisiko kuitenkin niin, että erityisesti vanhempi ikäpolvi on selvästi varovaisempi nettikäyttäytymisessään ja käyttää mainosestoja lähinnä turvallisuuden vuoksi. Luemme jatkuvasti kirjoituksia siitä, että mitä erinlaisemmat uhat on usein upotettu (sisäänkoodattu) mainoksiin. En usko, että blokkaus olisi näin suurta jos tietoturva saataisiin vihdoin kuntoon - suurimpana flash.
Itse olen estänyt jo kaiken flash sisällön kaikista selaimistani ja annan luvan vain erityisillä sivuilla.
Tietoturva kuntoon!

sunnuntaina 11.10.2015 - Risto

Asiaa!

Ollaan perimmäisten kysymysten äärellä. Miten tehdä mainoksistakin mediakuluttajaa kiinnostavaa sisältöä? Kun sama mainos tulee viidennen kerran, blokkaaminen tulee varmasti monelle mieleen, Jos taas mainos on laadukkaasti tehty, hauska tai muuten elämyksellinen ja osoitetaan oikealle kohderyhmälle, miksi haluaisin sen estää?

maanantaina 12.10.2015 - Toistaiseksi ei-blokkaaja

Media pitää meitä tyhminä

Mitä enemmän viestintää, sen huonompaa se on nykyään. Jos vähänkin tietää jostain asiasta enemmän ja lukee siitä tehdyn uutisen, huomaa, että tekijä ei ole perillä aiheesta. Tämä sama koskee niin suuria mediataloja ja pieniäkin. Media on vain pintakuohua ja mikähän se parhaiten kelluu, voi kysyä. Somea en katsokaan. Ne nuoret jotka tunnen läheisesti, kokevat, että media pitää ihmisiä tyhminä ja tyhmentää lisää. Ei heitä kiinnosta ja mainokset vielä vähemmän. Parhaiten ja luotettavinta tietoa saan sellaisilta ihmisiltä, joihin luotan. Toimittajia heistä ei ole monta, mutta muuten kylläkin henkilöitä, jotka toimivat yhteiskunnassa. Kirjailijoissa on henkilöitä, jotka ovat perillä asioista, mutta hekään eivät ole välttämättä valtavirtaa ja niin, mediaseksikkäitä. Nykyinen mediatuotanto koostuu eri eturyhmien ihmisistä, jotka pyörittävät julkisuudessa omaa levyään. Sama se, mitä heiltä kysytään jo kauan sitten opetettiin, että kysymyksiin ei vastata. Mitä mainoksiin tulee, blokkaan ne joka tapauksessa. Niin printtimediasta kuin digitaalisestakin.

maanantaina 12.10.2015 - Olga

Missä maksajat luuraavat?

Missä maksajat luuraavat?

Hyvä kirjoitus Paavo Vasalalta. Olen itsekin uskonut journalismin laadun merkitykseen ja taistellutkin päällikkötehtävissä sen puolesta. Tässä on tullut viime vuosina skeptiseksi. Ovatko riittävän monet riittävän kiinnostuneita maksamaan laadukkaasta journalismista? Ainakin Suomen pienellä kielialueella tämä kysymys nousee väkisinkin mieleen esimerkiksi HS:n levikkikehitystä
seuraamalla. The New York Times on satsannut laatuun ja saanut vihdoin aikaan olennaisen käänteen nettijournalismin tulovirrassa, mutta sen potentiaalinen asiakaskunta netissä onkin amerikkalaisten lisäksi koko
englantia puhuva maailma. Sillä on nyt noin miljoona printtilehden tilaajaa ja miljoona digitilaajaa. Näyttää siltä, että ihmiset harhauttavat itseään uskottelemalla, että laadukasta mediasisältöä voi saada ilmaiseksi. Aikansa voi saada, mutta jos maksajia ei ole, journalistinen sisältö muuttuu sekundaksi. Luemmeko me kaikki joskus joitakin laadukkaita englanninkielisiä digijulkaisuja, kun suomalaisia
ei ole?

maanantaina 12.10.2015 - Risto Uimonen

Lisää pääkirjoituksia

1 2 3 4 5 6