Citius, altius, fortius – nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin. Olympialaisista tuttu sanakolmikko kuvaa hyvin myös meikäläisten verkkolehtien liiketoimintatavoitteita.
Kanattavuusriman ylittämiseen on useimmilla vielä pitkä matka, mutta jos niiden omaa sanaa on uskominen, menee kaikilla paremmin kuin koskaan. TNS Gallupin koostamia viikottaisia kävijämääriä sihdataan herkeämättä ja satunnaiset miinuksetkin käännetään plussiksi, tarvittaessa vaikka kilpailijaa mollaamalla.
Tasaisesti kasvava kävijämäärä onkin verkkolehdille elinehto, sillä se on ainoa tapa hilata vielä kaukana printin alapuolella olevia ilmoitushintoja ylöspäin. Käytännössä useimpien lehtitalojen verkkojulkaisut elävät printtipuolen tuloilla, mutta omistajien vaade omien siipien kantavuudesta kasvaa jatkuvasti.
Kannattavuustavoite on verkkolehdille nykytermiä käyttäen vähintäänkin haasteellinen. Uutiskoneen pitää pyöriä kellon ympäri ja sivuille on kaivettava joka päivä edes muutama kilpailijoista poikkeava juttu. Yhtälö on kaiken lisäksi ratkaistava kohtuullisin kustannuksin ja siten, että uutiskoriin jää aineksia myös seuraavan päivän printtilehteä varten.
Moni verkkojulkaisu pyörii päivittäisen sisällöntuotannon osalta alan ”halpatyövoiman” eli opiskelijoiden ja määräaikaisten tekijöiden varassa. Toki joukossa on kokenuttakin toimittajakuntaa, mutta ns. ”perusbulkki” eli uutistoimistolistojen ja yritystiedotteiden selailu voi olla osan uutispäivästä hyvinkin kokemattomissa käsissä.
Kun verkkotyöhön vielä yhdistetään alati koveneva nopeusvaatimus, päätyy moni toimitukseen putkahtanut tiedote verkkosivuille liki sellaisenaan. Otsikkoon on voitu toki lisätä muutama täkysana, jotta se jäisi paremmin surffareiden ja hakukoneiden haaviin.
Tämä kiireen ja kellotuskilpailun luoma ”markkinarako” on toki huomattu fiksusti viestintänsä hoitavissa yrityksissä ja viestintätoimistoissa. Tiedotteet muotoillaan entistä uutismaisemmiksi, jolloin ne ovat verkkolehtien hyödynnettävissä mahdollisimman vaivattomasti ja kevyellä editoinnilla. Myös mahdolliset haastateltavat ovat varmasti tavoitettavissa.
Yritysten viestintävastaaville tilanne on herkullinen, ovathan uutisohjakset aiempaa selvemmin heidän käsissään. Kun toimittaja kaivoi takavuosina ikävät uutiset esiin tiedotteiden loppuriveiltä, ei hänellä välttämättä ole siihen enää aikaa tai edes innostusta. Ja epävarmasti kysymyksensä esittävä toimitusharjoittelija on kokeneelle viestintäpäällikölle aina kyynistä ja kokenutta taloustoimittajaa helpompi selätettävä.
Ja lopuksi vielä vinkki. Vaikka rehellisyys ja avoimuus ovat hyvän viestinnän peruselementit, kannattaa edelleen miettiä myös ajoitusta. Nokian tulospäivä pysyy vielä pitkään parhaana mahdollisena julkistusajankohta ikäville uutisille. Alle sadan hengen saneeraukset eivät silloin kiinnosta ketään.
Timo Sormunen
Kirjoittaja on espoolainen freelance-toimittaja ja viestintäyrittäjä.
www.tsviestinta.com