Tuore tutkimus paljastaa mediapomojen innovaatioharhan
Toimitusten johto luotsaa lehtiä uuteen, mutta seuraa vain pinnallisesti kehitystä
Tuoreen, Media-alan tutkimussäätiön rahoittaman, “Toimituksen johto - muutoksen moottori vai jarru? -tutkimuksen tulokset heittävät ilmaan ihmettelyn siitä, millä eväin päätoimittajat luotsaavat organisaatiotaan kohti alalle tärkeitä innovaatioita? Tutkimuksessa innovaatiot määriteltiin laajasti uusien, luovien ideoiden onnistuneeksi toteuttamiseksi, ei esimerkiksi vain teknologiseksi tuotteeksi
Suomalaisten medioiden päätoimittajille huhti-toukokuussa suunnattu kysely osoittaa, miten nämä luottavat uusien asioiden tuomisessa vahvasti organisaation omaan osaamiseen ja turvautuvat innovoinnissa omiin kokemuksiinsa. Kun samaan aikaan he käyttävät vain vähän aikaa oman työnsä arviointiin tai oman osaamisensa kehittämiseen on perusteltua pohtia, millä eväin he johtavat uusien asioiden istuttamista organisaatiossa?
Kyselyyn osallistuneista 40% on työskennellyt nykyisessä organisaatiossa yli kymmenen vuotta, mikä sekin vähentää helposti ulkopuolisten ajatuskulkujen iskostumista organisaatioon.
Innovaatiot ovat päätoimittajien mielestä organisaatiossa ennemmin heikkous kuin vahvuus. Myös ehkä yllättäen innovatiivisuus ei ole heistä organisaatiossa vahvimmillaan teknologisissa ratkaisuissa, vaan ihmisiin suuntautuessa. Teknologinen osaaminen organisaatiossa ei myöskään tue sisältöjen tekemistä niin hyvin kuin voisi. Koska teknologia on syy, joka on työntänyt media-alan(kin) murrokseen, olisi tärkeä pohtia, miten innovaatioita pystyttäisiin nykyistä paremmin hyödyntämään. Ennen kaikkea olisi arvokasta miettiä, miten teknologinen osaaminen saadaan tukemaan nykyistä paremmin sisällöntuotantoa.
Kestävä kehitys on irrallinen asia medioiden toiminnassa
Päätoimittajat antavat arvosanan kahdeksan kuvaamaan omaa rooliaan innovaatiotoiminnassa onnistumisessa nyt ja tulevaisuudessa. He kokevat olevansa johtajina vahvimmillaan vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Organisaation suurimpina vahvuuksina he näkevät journalistisen osaamisen ja toimintakulttuurin. Tulevaisuuden nähdään olevan osaamisen kehittämisen varassa. Organisaation suurimpia heikkouksia kyselyssä ovat liiketoimintamallit ja tulovirrat.
Kestävästä kehityksestä on tulossa koko ajan tärkeämpi osa yritysten toimintaa. Siirtymä kohti kestävää liiketoimintaa vaatii media-alalta uudenlaista ajattelua ja kykyä innovoida ratkaisuja. Päätoimittajakysely osoittaa, että kestävä kehitys on yhä irrallinen asia medioiden toiminnassa.
Vastaajat eivät näe kestävää kehitystä tulevaisuuden kannalta ratkaisevana kilpailutekijänä eivätkä arvioi oman organisaationsa olevan innovatiivinen kestävän kehityksen toimissa.
Kysely lähetettiin 310 suomalaisten päätoimittajyhdistysten aktiivijäsenelle. Vastauksia saatiin 57 vastausprosentin ollessa 18. Tutkimuksen toteutti VTT Marja Heinonen, Ilona M Oy.
Tutkimuksen kokonaiskuvaa täydennettiin kuvailevalla analyysillla yhden yksittäisen toimijan, Sanomalehti Karjalaisen, innovaatiojohtamisesta. Case Karjalainen on ajatuksia herättävä kuvaus siitä, miten kokeilukulttuuri, avoimuus ja luottamus ovat muodostuneet innovaatiojohtamisen kulmakiviksi yhdessä sanomalehdessä.
Tutkimuksella on suora yhteys median toimintakulttuuriin, liiketoimintaan ja sitä kautta kykyyn menestyä lisääntyvässä kilpailussa. Tulokset tuovat myös uutta ymmärrystä erilaisista poluista kohti innovaatiovetoista digitaalista kulttuuria.
- Toivon, että tutkimus rohkaisee päätoimittajia kehittämään johtamistaitojaan entisestään. Niissä on paljon hyvää, päällimmäisenä vahva ihmiskeskeisyys. Ymmärrän hyvin mediakentän toimijoiden moninaisuuden ja toimintaedellytysten erilaisuuden. Kaikilla ei ole resursseja toteuttaa samoja asioita. Silti uskon, että jokainen organisaatio ja päätoimittaja voi löytää tapoja viedä mediaa omannäköisesti kohti uutta, sanoo tutkimuksen tekijä, VTT Marja Heinonen.