McDavid polvituet kompressio

Toimittajakysely lehdistötiedotteiden käytöstä

maanantaina 15.05.2017 - Toimitus

Etusivu » Musiikki ja Radio » Uutinen

Digiviestintä viestintäjohdon kehityskohde

keskiviikkona 17.06.2015 - Musiikki - Toimitus

Brändin ja maineen rakentaminen, mediaviestintä ja strateginen viestintä kuuluvat tänä päivänä viestintäjohdon kolmeen keskeisimpään tehtäväalueeseen, selviää viestijöiden verkoston ProComin ja T-Median toteuttamasta johtavien viestijöiden ammattikuvan kartoituksesta. Digitaalinen viestintä ja päättäjille suunnattu viestintä kuuluvat taas ensisijaisiin kehitysalueisiin. Myös eettisten kysymysten lisääntyminen haastaa yritysten viestintää, tutkimus paljastaa.

 
 

Kun viestintäjohdolta kysyttiin, millä alueilla he haluaisivat kehittyä ammatillisesti, 36 % valitsi digitaalisen viestinnän ja 30 % vaikuttajaviestinnän/yhteiskuntasuhteiden hoitamisen. Myös brändin rakentamisessa ja viestinnän mittaamisessa koettiin olevan opittavaa. Huomattavasti vähemmälle jäivät esimerkiksi kriisiviestintä tai yritysvastuu.

– Sama muutos näkyy ProComin koulutustoiminnassa. Kriisiviestinnän sijasta viestijät haluavat koulutusta Twitterin ja Instagramin käytössä, sanoo ProComin toimitusjohtaja Elina Melgin.

Kun ammatin tärkeimpiä tehtäviä kysyttiin hieman toisella tavalla, viestintäjohdon kolmeksi tärkeimmäksi tehtäväalueeksi seuloituivat liiketoiminnan ymmärtäminen ja toimiva viestiminen eri liiketoimintayksiköiden kanssa, toimitusjohtajan neuvonantajana toimiminen sekä strategian kehittämiseen osallistuminen ylimmän johdon kanssa.

– Nämä ovat linjassa monen kansainvälisen tutkimuksen kanssa, joissa on kartoitettu viestijän toimenkuvaan liittyviä muutoksia. Myös digitaalinen viestintä jatkaa globaalia vahvistumista, sanoo yhteisöviestinnän professori Vilma Luoma-aho Jyväskylän yliopistosta.

Viestintä kuuluu kaikille, ammattiviestijä on valmentaja

Suurin osa vastaajista katsoo, että jatkossa organisaatiossa viestintä kuuluu kaikkien työntekijöiden vastuulle, ei vain viestinnän ammattilaisille. Heille kuuluvat sen sijaan strateginen työ, viestinnän linjaus, sisäinen koulutus, valmennus sekä sparraus. Viestintävastuun jakaminen on tyypillistä etenkin julkisella sektorilla. Peräti 69 % oli täysin samaa mieltä väitteestä, kun taas ei-listatuissa yrityksissä täysin samaa mieltä oli vain alle puolet vastaajista.

Joitakin väittämiä verrattiin ruotsalaistutkimukseen. Kävi ilmi, että naapurimaassa viestinnän arvo kilpailutekijänä ymmärretään organisaatioissa paremmin kuin meillä.

– Avoimissa vastauksissa näkyy kuitenkin trendi, joka on optimistinen. Viestinnän arvo Suomessakin ymmärretään yhä paremmin, Melgin toteaa.

Tutkimuksessa selvitettiin myös suhdetta etiikkaan. Yli puolet sanoo, että eettisten kysymysten määrä on kasvanut. Kaksi kolmasosaa vastaajista uskoo pystyvänsä itse vaikuttamaan, mikäli organisaatio toimii epäeettisesti. Reilu 80 % pitää oman organisaation viestintää avoimena ja läpinäkyvänä.

Kuka istuu kulmahuoneessa?

Tutkimuksen mukaan Suomen viestintäjohdosta 75 % kuuluu yrityksensä johtoryhmään ja kahdeksalla prosentilla on siihen läsnäolo-oikeus.

– Luvut ovat kansainvälisesti verrattuna korkeita, Luoma-aho toteaa.

Vastanneista 81 % on mukana organisaationsa strategian jalkautuksessa, mutta vain 68 % strategian laatimisessa.

– Haasteita siis riittää, kun näitä tuloksia vertailee viestintäjohdon omiin näkemyksiin ammatin tärkeimmistä tehtäväalueista, Melgin sanoo.

Toimitus

Edellinen uutinen Seuraava uutinen
 

Ota kantaa! Lähetä oma kommenttisi!

Otsikko:
Kommentti:
 

Lisää musiikkiuutisia

1 2