McDavid polvituet kompressio

Etusivu » Markkinointi ja Mainonta » Uutinen

Mainoseuro tuo kuusi euroa kansantalouteen

maanantaina 16.01.2017 - Markkinointi & Mainonta - Toimitus

Tuoreen raportin mukaan jokainen Suomessa mainontaan käytetty euro kasvattaa maamme bruttokansantuotetta yli kuudella eurolla. Mainonta edistää lisäksi innovatiivisuutta, tukee työllisyyttä ja auttaa rahoittamaan tärkeitä palveluja. Koko EU:n tasolla yhden mainoseuron vaikutus talouteen on seitsenkertainen.

Tuoreen raportin mukaan jokainen Suomessa mainontaan käytetty euro kasvattaa maamme bruttokansantuotetta yli kuudella eurolla. Mainonta edistää lisäksi innovatiivisuutta, tukee työllisyyttä ja auttaa rahoittamaan tärkeitä palveluja. Koko EU:n tasolla yhden mainoseuron vaikutus talouteen on seitsenkertainen.

Mainostajien Liiton kattojärjestö, World Federation of Advertisers (WFA) ja useat muut alan keskeiset toimijat tilasivat asiantuntijapalveluyritys Deloittelta tutkimuksen mainonnan taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista. Value of Advertising on kaikkien aikojen ensimmäinen koko EU:n käsittävä raportti aiheesta. Tutkimus todensi ekonometristen mallien avulla lukuisia vaikutuksia, joita mainonnalla on taloudelle, työllisyydelle ja kansalaisille.

Päätulokset voidaan tiivistää kolmeen osa-alueeseen:

Taloudelliset vaikutukset: Jokaisen Suomessa mainontaan käytetyn euron arvioidaan kasvattavan bruttokansantuotetta lähes 6,5 euroa. Koko EU:n tasolla vastaava kerroin on seitsemän. Tämä tarkoittaa, että Suomessa vuonna 2014 mainontaan käytetyt 1,3 miljardia euroa kasvattivat BKT:tä noin 8,4 miljardia euroa.

Tutkimuksessa ilmeni, että mainonta edistää taloutta laajemminkin, koska se lisää kilpailua, tarjoaa kuluttajille tietoja tuotteista ja palveluista ja lisää niiden valikoimaa. Tämä puolestaan kannustaa yrityksiä innovaatioihin ja kehittämään erilaisia tuotteita ja palveluja.

Työllisyysvaikutukset: Tutkimuksessa tarkasteltiin mainonnan vaikutusta työllisyyteen eri maissa. Suomessa mainonta luo noin 50 000 työpaikkaa eli kaksi prosenttia koko työmarkkinasta. Tulokset näkyvät maassamme kolmella eri tasolla:

· Suoraan mainonnan tuotannossa mainostoimistoissa työskentelevät. Näiden osuus kaikista mainonnan työpaikoista on noin viidennes. Luku on varovainen, sillä se ei sisällä yritysten sisällä toimivia mainonnan yksiköitä eli ns. in house -tuotantoa.

· Työt medioissa ja verkkoyhtiöissä, joita mainonta rahoittaa. Tällaisia ovat esimerkiksi toimittajat, sisällöntuottajat sekä kaupallisen television tai ulkomainonnan parissa työskentelevät. Osuus mainonnan työpaikoista on 14 prosenttia.

· Työpaikat, jotka syntyvät laajemmin mainonnan välillisestä vaikutuksesta. Nämä vaihtelevat myynnistä tehtäviin, jotka tukevat mainontaa eri aloilla, esimerkiksi tapahtumatuotannossa. Näiden osuus on Suomessa lähes kaksi kolmannesta, 65 prosenttia.

Koko EU:ssa mainonnassa on lähes kuusi miljoona työpaikkaa, mikä vastaa 2,6 prosenttia koko työmarkkinasta.

Sosiaaliset edut: Mainonta tarjoaa henkilökohtaisia ja sosiaalisia etuuksia rahoittamalla mediapalveluja kokonaan tai osittain. Mainonta varmistaa, että suomalaiset saavat uutisia, ajanvietettä ja viestinnän välineitä alennettuun hintaan tai jopa ilmaiseksi. Vuonna 2014 mainontaan Suomessa käytetyt 1,3 miljardia euroa (EU 92 miljardia) rahoittivat suoraan monenlaista sisältöä.

Hakukoneet auttavat vähentämällä tiedon hankintaan kuluvaa aikaa. Myös ulkomainonta tarjoaa kansalaisille etuja toimivamman kaupunkiympäristön muodossa.

Ilman mainontaa tiedotusvälineiden rahoitus vähenisi. Tämä voisi johtaa lisääntyvään maksulliseen tv-tarjontaan, vähentää lehtien riippumattomuutta ja moniarvoisuutta ja rajoittaa radioiden uutis- ja viihdetarjontaa. Lisäksi esimerkiksi kulttuuritapahtumien ja ammattilaisurheilun pitäisi etsiä taloudellista tukea muualta.

Verkossa mainonta rahoittaa suurelta osin palvelut, joita ihmiset kaikkialla Euroopassa käyttävät ilmaiseksi tai hyvin alhaiseen hintaan. Esimerkiksi noin 70 prosenttia EU-kansalaisista käyttää säännöllisesti sähköpostipalveluja puhumattakaan sosiaalisen median laajalle levinneestä käytöstä, jonka mainonta mahdollistaa.

– Mainonnasta talouden moottorina hyötyy yksittäisten yritysten lisäksi myös koko yhteiskunta. Poliittisten päättäjien olisi muistettava, että mainonnan rajoittamiseen ei tulisi ryhtyä ilman vahvoja ja tutkittuja perusteita, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski.

– Me näemme jatkuvasti menestystarinoita, joissa erinomaista mainontaa yhdistetään kuluttajille merkityksellisiin sisältöihin. Mainonta on alihyödynnetty investointi suomalaisille yrityksille. Nyt julkaistusta tutkimuksesta käy hyvin ilmi kuinka suuri potentiaali mainonnalla on kasvun luojana, sanoo tutkimusta Suomessa rahoittaneen Sanoman B2B-markkinointijohtaja Sanna Kolamo.

Toimitus

Edellinen uutinen Seuraava uutinen
 

Ota kantaa! Lähetä oma kommenttisi!

Otsikko:
Kommentti:
 

Lisää markkinointi & mainontauutisia

1 2 3 4 5 6 7 8 9 ... 16